Minun Suomeni on kansainvälinen, suvaitsevainen, innovatiivinen ja ilmastopolitiikassa edelläkävijämaa.
Minun Suomessani on mahdollista onnistua. Onnistuminen edellyttää maailman parhaita kouluja ja yliopistoja. Ne luovat perustan tasa- arvoiselle yhteiskunnalle sekä kilpailukyvyllemme. Meidän on varmistettava, että nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja taattava jokaiselle oma koulutuspolku.
Minun Suomessani kannustetaan työntekoon, jonka aina tulee olla elannon ensisijainen vaihtoehto. Turvaverkkojakin tarvitaan, mutta työnteon on aina oltava kannattavampaa. Meidän tulee tukea yrittäjyyttä ja vaalia kilpailukykyämme myös verotuksen ja lainsäädännön suhteen, jotta saisimme uusia investointeja ja työpaikkoja Suomeen.
Minun Suomessani ketään ei jätetä yksin. Tämä koskee erityisesti vanhuksia, joiden yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien puute on kasvanut voimakkaasti. Voidaan jo puhua uudesta kansantaudista. Tarvitsemme korkeatasoisia palveluja mutta myös huolenpitoa, empatiaa ja inhimmillisyyttä. Tässä työssä myös yksittäisillä kansalaisilla on merkittävä rooli.
Minun Suomeni on aktiivinen toimija niin Pohjoismaissa, EU:ssa kuin toivottavasti pian myös Natossa. Panostamme omaan maanpuolustukseen ja kasvatamme vahvempia lihaksia liittolaistemme kanssa. Näin koko Euroopasta tulee turvallisempi paikka elää. Kaksikielinen Suomi on yhä merkittävämpi resurssi ajatellen tiivistä yhteistyötämme Ruotsin kanssa niin talous-, puolustus- kuin turvallisuuspolitiikassakin.
Minun Suomessani ymmärretään Helsingin roolia maamme talouden, kulttuurin ja tieteen veturina. Sellainen käsitys tulisi löytyä myös eduskunnasta.
Minun Suomessani ymmärretään, että maailma on globaali ja meillä on tilaa myös ulkomailta tuleville ihmisille, jotka ovat valmiit osallistumaan yhteiskuntamme kehittämiseen. Lisäksi olemme valmiit tarjoamaan turvaa sitä tarvitseville. Minun Suomessani kaikille löytyy tilaa.
Ei ole liioiteltua sanoa, että Suomi on tienhaarassa ja muutoksen tarpeessa. Edessämme on ratkaisevat vuodet yhteiskunnan perustan, so. talouden ja kasvun pelastamiseksi. Edellisen finanssikriisin jälkeen muiden Pohjoismaiden BKT on noussut 20%, Suomen talouden jämähtäessä paikoilleen. 15 menetettyä vuotta!
On hyvä muistaa, miksi talouden tasapainottaminen on niin tärkeää. Koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla. Kuten entinen kansanedustaja Outi Ojala (vas) sanoi: vahva julkinen talous on köyhän paras ystävä.
Mutta pelissä on myös vastuu tulevista sukupolvista. Jos taloudenpito perustuu lainanottoon vanhojen lainojen päälle, ongelmat lykätään lapsillemme. Pelkät valtionlainojen korkokustannukset ovat tänä vuonna 2,5 miljardia euroa.
NOSTETAAN työllisyysastetta
kriittisille aloille lisää ulkomaalaista työvoimaa
Suomen tulee olla houkutteleva investointien kohdemaa
Lisää paukkuja koulutukseen ja tutkimukseen
KohtuuhintaINen energiA
Vientivetoisena taloutena Suomi tarvitsee vapaakauppaa
Ilmastonmuutos on kohtalonkysymys
Toimiva kaksikielisyys
Turvallinen vanhuus
Tasa-arvo ja tasavertaisuus
Hyvinvointia ja lisää elinikää liikunnan ja kulttuurin avulla
